Kosteikko vähentää vesien kuormitusta ja parantaa veden laatua. Kosteikon toiminta perustuu veden virtausnopeuden säätelyyn; tullessaan kosteikkoon veden virtaus hidastuu, jolloin veden mukana kulkeutuvat kiintoaineet ja ravinteet ehtivät laskeutua kosteikon pohjalle. Kosteikkojen merkitys on tärkeä ympäristön kannalta sillä ne auttavat ylläpitämään vesistöjen terveyttä, monimuotoisuutta ja niiden avulla ehkäistään tulvia ja veden saastumista.
Suomessa kosteikkoja on rakennettu runsaasti ja uusien perustamista suunnitellaan jatkuvatoimisesti. Kosteikon perustaminen edellyttää huolellista suunnittelua ja rakentamista, jotta se toimisi tehokkaasti. Kosteikon toimintaa tulee seurata säännöllisesti, jotta varmistetaan sen tehokkuus ja ylläpidetään sen luonnollinen tasapaino.
Kosteikkojen toiminnan ja tehokkuuden seurantaan tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.
Kosteikon toiminta käynnistyy keväällä. Sään lämmetessä kosteikon mikrobitoiminta käynnistyy, biofilmiä alkaa muodostumaan ja vesien puhdistus alkaa. Syksyn tullessa mikrobitoiminta hiipuu, mutta vesi jatkaa virtaamista. Tämän seurauksena kiintoaineet pääsevät kosteikosta vesistöön. Näin kosteikosta tulee talvella päästölähde.
Ilmastomuutoksen myötä sateet ovat lisääntyneet, jonka seurauksena vesimäärät kasvavat ja lisäävät kosteikon läpi virtaavien vesimassojen määrää.
BK-Hydrometa on tuonut ongelmaan ratkaisun kehittämällä kosteikkojen toimintaan ja seurantaan soveltuvan mittausjärjestelmän. Sadannan, kosteikon vedenlaadun ja kokonaisvirtaaman mittaamisella pystytään selvittämään mikä on kosteikon puhdistusaste. Tällä kokonaisuudella pystytään hallitsemaan ja seuraamaan kosteikon puhdistuksen tehokkuutta ja toimintaa.
Kosteikkojen toiminnan jatkuvatoimiselle ja systemaattiselle seurannalle on tarvetta, sillä EU:ssa on käsitteillä uusi direktiivi, jossa valumavesien käsittelystä on tulossa kaikille pakollinen. Tämän vuoksi kosteikoiden valuntaan kannattaa kiinnittää ajoissa huomiota.
